Sähköauton latauskaapeli: Opas yhteensopivan mallin valintaan ja turvalliseen käyttöön

Sähköauton latauskaapeli ei yksin ratkaise, miten autoa voi ladata kotona. Olennaista on ymmärtää, miten kaapeli, latauslaite, auton liitäntä ja kiinteistösi sähköjärjestelmä toimivat yhdessä.

Tässä oppaassa selviää, mitä eroa Mode 2- ja Mode 3 -latauksella on, miten Type 2 -liitäntä vaikuttaa kaapelin valintaan ja milloin tarvitset erillisen latausaseman. Käymme läpi myös turvallisen kotilatauksen periaatteet, asennuksen ammattilaisvaatimukset sekä sen, mistä latausratkaisun kustannukset muodostuvat.

Sähköauton latauskaapeli: mikä se on ja miten se eroaa latauslaitteesta?

Sähköauton latauskaapeli siirtää sähkövirran latauslaitteesta tai pistorasiasta auton latausliitäntään. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin latauslaite. Latauskaapeli voi olla erillinen johto, kiinteästi latausasemaan kuuluva kaapeli tai Mode 2 -ratkaisussa johto, jonka yhteydessä on ohjaus- ja suojalaite.

Latauslaite ohjaa lataustapahtumaa ja sisältää tarvittavat sähköiset suojaustoiminnot. Kotilatauksen kokonaisuus muodostuu laitteen ja kaapelin lisäksi sähköasennuksesta, auton omasta laturista sekä mahdollisista lisävarusteista. AC-latauksessa verkkovirta kulkee auton sisäiselle laturille, joka muuntaa sen akun lataamista varten. Siksi latausaseman ilmoitettu enimmäisteho ei yksin kerro, kuinka nopeasti juuri oma auto latautuu. Myös auton sisäinen laturi ja kiinteistön sähköliittymä voivat rajoittaa tehoa.

Type 2 on sähköautoissa yleinen latausliitäntä, mutta joissakin autoissa on Type 1. Ennen kaapelin tai latausaseman hankintaa tarkistetaan auton liitäntä ja suurin mahdollinen AC-latausteho. Mode 3 -kaapelissa auton liitäntään sopivan pään lisäksi kaapelin nimellisen lataustehon on oltava vähintään auton sisäisen AC-laturin kapasiteetin suuruinen. Kolmivaihekaapelia voi käyttää myös yksivaiheisessa yhteydessä, joten se on joustavampi valinta, jos auto ja latauslaitteisto tukevat tarvittavaa tehoa. Jos kaapelia käytetään vain kotona, kotilaturin pienempi kapasiteetti voi perustella kevyemmän ja edullisemman kaapelin; esimerkiksi 3,6 kW:n laturille 32 A:n ja 22 kW:n kaapeli ei yleensä ole tarpeen. Nämä valintaperiaatteet on kuvattu DEFA:n latauskaapelioppaassa.

Kaapelin 16 A:n tai 32 A:n valintaa ei kuitenkaan voi ratkaista tämän aineiston perusteella yleisellä säännöllä. Todellinen latausteho määräytyy auton sisäisen laturin, latausaseman ja kiinteistön sähkösyötön rajoitusten mukaan, eikä suurempi nimellisteho takaa vastaavaa latausnopeutta. Kiinteistön sähköliittymän soveltuvuus on arvioitettava osana latausratkaisun suunnittelua.

Kaapelin on ulotuttava auton latausliitäntään ilman venyttämistä. Pituutta arvioitaessa huomioidaan auton pysäköintipaikka, latauspisteen sijainti ja liitännän paikka autossa. Ulkona myös sääolosuhteet, talvikäyttö ja kaapelin reitti vaikuttavat kokonaisuuden sopivuuteen. Erillinen type2-latauskaapelin seinäteline on säilytysvaruste, ei latauslaite.

Latauskaapelin hinta ei yksin kuvaa kotilatauksen kustannuksia. Kokonaishintaan vaikuttavat laitteen ja mahdollisen kaapelin lisäksi lisävarusteet sekä sähköasennuksen laajuus ja kiinteistön sähköjärjestelmän edellyttämät ratkaisut. Turvallisen kotilatauksen periaatteisiin voi tutustua myös Tukesin ohjeessa.

Lataustavat: Mode 2 ja Mode 3

Mode 2 ja Mode 3 eroavat ennen kaikkea siinä, missä latauksen ohjaus- ja suojatoiminnot sijaitsevat. Mode 2 -latauksessa ne ovat kaapelin yhteydessä olevassa suojalaitteessa. Mode 3 -latauksessa toiminnot on integroitu kiinteästi sähköasennukseen liitettyyn latauslaitteeseen.

Mode 2: Tilapäinen lataus kotitalouspistorasiasta

Mode 2 tarkoittaa sähköauton lataamista maadoitetusta kotitalouspistorasiasta matkassa kulkevalla latauskaapelilla. Kaapelissa on ohjaus- ja vikavirtasuojauksen sisältävä suojalaite. Ratkaisu sopii lähinnä tilapäiseen ja hitaaseen lataamiseen, ei säännöllisen kotilatauksen ensisijaiseksi tavaksi.

Tukes suosittelee rajoittamaan latausvirran enintään 8 ampeeriin, vaikka tavallinen maadoitettu Schuko-pistorasia on mitoitettu 16 ampeerille. Pistorasian on oltava ehjä ja hyväkuntoinen. Jatkuva ja toistuva suuri kuormitus voi lämmittää kulunutta tai viallista pistorasiaa, ja esimerkiksi tummuminen on merkki mahdollisesta ylikuumenemisesta.

Mode 2 -latauksessa huomioi erityisesti:

• käytä auton mukana toimitettua tai auton valmistajan ohjeiden mukaista latauskaapelia
• tue kaapelin yhteydessä oleva raskas suojalaite niin, ettei se roiku pistorasian varassa
• älä käytä jatkojohtoa, ajastinta tai ylimääräisiä sovittimia
• vältä ratkaisuja, joissa auto ladataan samasta pistorasiasta jatkuvasti yön yli.

Mode 3: Suositeltu kiinteä latausratkaisu

Mode 3:ssa sähköauto ladataan kiinteästi asennetulla vaihtovirtalatauslaitteella. Laitteen ohjaus- ja suojaustoiminnot ovat osa latausjärjestelmää, joten erillinen kaapeli ja latauslaite voivat muodostaa kokonaisuuden. Joissakin asemissa kaapeli on kiinteästi kiinni, toisissa käytetään erillistä Type 2 -kaapelia. Erillistä kaapelia valittaessa liitännän on vastattava autoa ja kaapelin nimellisen lataustehon auton sisäistä AC-laturia.

Omakotiliiton ja Tukesin mukaan kiinteä Mode 3 -latausasema on suositeltu ja käyttäjäystävällinen perusratkaisu säännölliseen kotilataukseen. Latauslaitteelle tehdään oma sähkösyöttö pää- tai ryhmäkeskukselta, eikä sitä kuormiteta muun sähköverkon tavoin yhteisenä pistorasiaratkaisuna. Dynaaminen kuormanhallinta voi pienentää lataustehoa, kun kodin muu sähkönkulutus kasvaa, ja näin vähentää pääsulakkeiden ylikuormituksen riskiä.

Mode 3 -latausaseman valinnassa kaapeli on vain yksi osa kokonaisuutta. Todellinen latausteho riippuu auton sisäisestä laturista, latauslaitteesta ja kiinteistön sähköliittymästä. Esimerkiksi 11 kW voi riittää monille kotikäyttäjille, kun taas 22 kW on perusteltu vain, jos sekä auto että sähköliittymä tukevat sitä. Näitä tehoja ei pidä tulkita kaapelin yksin takaamiksi ominaisuuksiksi. Latausaseman ja sähkösyötön suunnittelu sekä asennus kuuluvat pätevälle sähköalan ammattilaiselle, joka arvioi samalla kiinteistön sähköasennuksen soveltuvuuden.

Turvallinen käyttö ja asennus

Milloin tarvitaan sähköasentajaa?

Latausaseman, latauspistorasian tai muun kiinteän sähköasennuksen suunnittelu ja asennus kuuluvat pätevälle sähköalan ammattilaiselle. Ennen työn aloittamista ammattilainen arvioi kiinteistön sähköasennuksen, sähkösyötön ja kaapelireitin soveltuvuuden. Erityistä huomiota tarvitaan vanhoissa rakennuksissa, joissa esimerkiksi ulkopistorasian syöttökaapelin sijainti lämpöeristeessä voi aiheuttaa riskin pitkäkestoisessa latauksessa.

Sähköasentaja tarvitaan, kun:

• asennetaan uusi latausasema tai latauspistorasia
• tehdään muutoksia kiinteään sähköasennukseen
• latauslaitteelle rakennetaan uusi syöttö pää- tai ryhmäkeskukselta
• kiinteistön sähköjärjestelmän riittävyys tai kaapelireitti on epäselvä
• asennuksessa havaitaan vaurioita tai muuta poikkeavaa.

Tukesin mukaan kiinteisiin sähköasennuksiin liittyvät työt kuuluvat lähtökohtaisesti sähköalan ammattilaisille. Tavalliselle käyttäjälle sallitut pienet sähkötyöt eivät oikeuta asentamaan tai muuttamaan sähköauton latausjärjestelmää. Uuden sähköasennuksen käyttöönottoon voi lisäksi liittyä käyttöönottotarkastus ja valtuutetun tarkastajan tai tarkastuslaitoksen tekemä varmennustarkastus.

Lisälaitteet ja jatkojohdot

Latausjärjestelmään voi kuulua esimerkiksi erillinen Type 2 -kaapeli, kiinteä kaapeli tai säilytystä helpottava seinäteline. Type2 latauskaapelin seinäteline on kuitenkin vain säilytysvaruste. Tukesin ohje ei määritä sille yleisiä asennus- tai turvallisuusvaatimuksia, joten teline ei korvaa latauslaitteen asianmukaista asennusta.

Jatkojohtoja, ajastimia ja ylimääräisiä sovittimia ei pidä liittää sähköauton lataukseen. Ne lisäävät liitoskohtia ja voivat kasvattaa ylikuumenemisen riskiä. Myös auton ja latauskaapelin valmistajan ohjeet on otettava huomioon, sillä valmistajat voivat kieltää tietyt sovittimet ja yhdistelmät.

Kaapeli kannattaa reitittää niin, ettei se jää kulkuväylälle, puristu auton alle tai joudu tarpeettomalle vedolle. Mode 2 -ratkaisussa kaapelin yhteydessä oleva suojalaite on tuettava erikseen, jotta sen paino ei rasita pistorasiaa.