Aurinkosähköpaketti: mitä kokonaisuus sisältää ja miten arvioida kustannuksia

Aurinkosähköpaketti ei tarkoita pelkkiä katolle asennettavia paneeleja. Kokonaisuuteen voi kuulua paneelien lisäksi muun muassa vaihtosuuntaaja, kiinnitysjärjestelmä, kaapelit, suojalaitteet, mittari ja mahdollinen akku. Myös suunnittelu, asennus ja sähköverkkoon liittäminen vaikuttavat siihen, mitä paketista todella maksetaan.

Tässä oppaassa selviää, mistä aurinkosähköpaketin hinta muodostuu, miten järjestelmän koko suhteutetaan omakotitalon kulutukseen ja sähköjärjestelmään sekä mitkä työt kuuluvat ammattilaiselle. Lisäksi käymme läpi ylijäämäsähkön myynnin ja kotitalousvähennyksen huomioimisen, jotta tarjouksia voi verrata ilman myyntipuheiden varaan jäämistä.

Mitä aurinkosähköpaketti sisältää?

Järjestelmän pääosat

Tavallinen aurinkosähköpaketti muodostuu näistä osista:

• Aurinkopaneelit tuottavat auringonvalosta tasavirtaa eli DC-sähköä. Paneelien määrä ja järjestelmän nimellisteho ilmoitetaan yleensä kilowattipiikkeinä (kWp).
• Vaihtosuuntaaja eli invertteri muuttaa tasavirran vaihtovirraksi eli AC-sähköksi, jota voidaan käyttää kiinteistön sähköjärjestelmässä ja tarvittaessa syöttää sähköverkkoon. Järjestelmässä voi olla yksi keskitetty invertteri tai paneelikohtaiset mikroinvertterit.
• Kiinnitysjärjestelmä kiinnittää paneelit katolle ja pitää ne paikoillaan myös kovassa tuulessa. Ratkaisu riippuu muun muassa kattomateriaalista ja asennustavasta.
• Kaapelit ja liittimet yhdistävät paneelit, invertterin ja kiinteistön sähköjärjestelmän. Ulkona käytettävien kaapeleiden on kestettävä sääolosuhteita.
• Suojaus- ja erotuslaitteet voivat sisältää esimerkiksi sulakkeita, ylijännitesuojauksen ja erotuskytkimiä. Ne ovat osa järjestelmän turvallista käyttöä ja huoltoa.
• Kaksisuuntainen sähkömittari tarvitaan verkkoon liitetyssä järjestelmässä, jotta sekä ostettu että verkkoon syötetty sähkö voidaan mitata. Jakeluverkonhaltija arvioi mittarin vaihtotarpeen ja järjestelmän teknisen yhteensopivuuden.
• Akkuvarasto on valinnainen. Se varastoi päivällä tuotettua sähköä myöhempää käyttöä varten, mutta akun liittäminen edellyttää siihen sopivaa hybridi-invertteriä. Akku ei yksin takaa sähkönsaantia sähkökatkon aikana, vaan siihen tarvitaan saarekekäyttöön toteutettu järjestelmä.

Pakettiin voi sisältyä myös suunnittelu, sähköverkkoon liittämiseen liittyvät toimet ja asennus. Tarjousta vertaillessa kannattaa tarkistaa erikseen, kuuluvatko kaikki tarvittavat aurinkosähkö asennustarvikkeet, suojalaitteet, kaapelointi ja mittarinvaihtoon liittyvät työt hintaan.

Mitä tarjousrivin taakse jää

Kaikki paketit eivät sisällä samoja asioita. Erityisesti akku, kattokohtaiset kiinnikkeet, sähkökeskukseen tehtävät muutokset, suunnittelu ja käyttöönotto voivat olla joko mukana tai erikseen hinnoiteltuja. Siksi pelkkä paneelien määrä ei kerro kokonaisuuden laajuutta.

Komponenttien tekniset tiedot kannattaa pyytää kirjallisina. Olennaisia tietoja ovat ainakin järjestelmän nimellisteho, invertterin tyyppi, akun kapasiteetti mahdollisen akun yhteydessä sekä se, sisältääkö hinta asennuksen. Suuntaa-antavia kustannusesimerkkejä ja niiden rajauksia voi verrata myös 1KOMMA5°:n aurinkopaneelien hintaesimerkistä, mutta luvut eivät muodosta kaikille kohteille yhteistä markkinahintaa.

Mikä muodostaa järjestelmän kokonaishinnan?

Järjestelmän hinta ei määräydy pelkästään paneelien lukumäärästä. Tarjouksia vertaillessa olennaista on selvittää, mitä nimellistehoa, asennustöitä ja kattokohtaisia ratkaisuja hinta kattaa.

Tärkeimmät kustannustekijät

• Järjestelmän nimellisteho: Teho ilmoitetaan kilowattipiikkeinä (kWp), ja suurempi järjestelmä nostaa yleensä kokonaishintaa. Suuntaa-antava asennettu hinta on 1 000–1 800 euroa kilowattipiikiltä, kun suunnittelu ja asennus sisältyvät hintaan. Yli 10 kWp:n järjestelmien hinnan ilmoitetaan olevan alle 1 000 euroa kilowattipiikiltä.
• Katto ja kiinnitysjärjestelmä: Kattomateriaali, katon rakenne ja asennustapa vaikuttavat kiinnikkeisiin, työmäärään ja hintaan. Myös katon kunto, kantavuus, varjostukset ja kaapelien reitit on huomioitava suunnittelussa.
• Laitteiden laatu ja mitoitus: Paneelien, invertterin ja muun laitteiston hinta riippuu niiden laatuluokasta sekä järjestelmän nimellistehosta.
• Akkuvarasto: Akun kapasiteetti ja teknologia vaikuttavat lisähintaan. Suuntaa-antava lisäkustannus on 9 000–15 000 euroa. Akun osuus koko järjestelmän hinnasta voi olla huomattava, mutta tarkka osuus riippuu valitusta kokonaisuudesta.
• Suunnittelu ja asennus: Asennettu hinta sisältää laitteiden lisäksi suunnittelua ja ammattilaisen tekemää asennustyötä. Nämä eivät ole tarjouksessa sivukuluja, vaan merkittävä osa toimivaa ja turvallista kokonaisuutta.

Yhden kaupallisen lähteen prosenttijakoa ei voi käyttää luotettavana yleisenä kustannusrakenteena: lähteessä ilmoitetut osuudet eivät muodosta keskenään 100:aa prosenttia, ja kustannusten jakautuminen vaihtelee kohteen, laitteiden ja asennuksen mukaan. Tarjouksia kannattaa verrata niiden omien erittelyjen perusteella.

Näin vertailet asennettua hintaa

Pyydä tarjouksessa erittelemään ainakin:

• järjestelmän nimellisteho ja paneelien määrä
• laitteet ja niiden laatuluokka
• kiinnitysjärjestelmä kattomateriaalin mukaan
• kaapelointi ja tarvittavat sähkötyöt
• suunnittelu, käyttöönotto ja ammattilaisasennus
• mahdollinen akku, sen kapasiteetti ja teknologia
• sähköverkkoon liittämiseen liittyvät työt sekä mittarinvaihdon vastuut
• mahdolliset katon korjaukset tai muut lisätyöt.

Esimerkiksi noin 10 kW:n omakotitalojärjestelmän suuntaa-antava hinta ilman akkua on 11 000–14 000 euroa. Lukuja ei kuitenkaan voi verrata suoraan toisiinsa, jos järjestelmän koko, katon rakenne, laitteet tai asennuksen sisältö poikkeavat. Hintaesimerkit eivät myöskään muodosta yleistä Suomen markkinahintaa.

Jos katon remontti on lähivuosina ajankohtainen, se kannattaa ottaa mukaan laskelmaan. Paneelien irrottaminen ja asentaminen uudelleen voi muuten muuttaa hankkeen kokonaiskustannuksia. Katon ja rakennuksen suunnittelussa taustaa tarjoaa myös Motivan aurinkosähköä käsittelevä tietopankkisisältö.

Mitoitus ja yhteensopivuus omakotitalon sähköjärjestelmään

Aloita kulutuksesta, älä paneelien määrästä

Aurinkosähköpaketin koko kannattaa suhteuttaa vuosikulutuksen lisäksi siihen, milloin sähköä käytetään. Lähtötiedot löytyvät yleensä sähkölaskuilta tai energiayhtiön verkkopalvelusta. Datahubin asiakasportaalista voi saada myös tuntikohtaista kulutustietoa.

Tarkastele kulutusta tunti-, päivä-, viikko- ja kuukausitasolla. Näin selviää, kuinka paljon sähköä kuluu aurinkoisena päiväsaikana ja kuinka suuri osa tuotannosta voisi tulla omaan käyttöön. Mitä suurempi omakäyttöosuus on, sitä vähemmän sähköä tarvitsee ostaa verkosta.

Mitoituksessa kannattaa huomioida myös tulevat muutokset, kuten sähköauton hankinta tai lämmitysjärjestelmän vaihtaminen. Päiväaikainen käyttö, esimerkiksi lämminvesivaraaja, ilmanvaihto, jäähdytys, kodinkoneet, sähköauton lataus ja sähkösauna, voi lisätä suoraan hyödynnettävän aurinkosähkön määrää.

Esimerkiksi 8 000 kilowattitunnin vuosikulutuksella 30–50 prosentin aurinkosähköosuus vastaa noin 2 400–4 000 kilowattitunnin vuosituotantoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sama määrä sähköä voitaisiin käyttää suoraan itse, sillä tuotanto ja kulutus eivät ajoitu aina samaan aikaan.

Tarkista katon ja tuotannon edellytykset

Paneelien määrään vaikuttavat katon pinta-ala, muoto, suunta, varjostukset ja muut esteet. Etelään suuntautuva varjostamaton katto tuottaa yleensä eniten sähköä vuoden aikana, mutta myös itä- ja länsisuuntaiset katot voivat soveltua tarkoitukseen.

Suomessa noin 90 prosenttia vuotuisesta aurinkosähköntuotannosta syntyy maaliskuun alusta syyskuun loppuun. Akku voi siirtää päivällä tuotettua sähköä myöhempään käyttöön ja mahdollistaa suuremman järjestelmän, mutta se ei ratkaise kesän ja talven välistä tuotannon ja kulutuksen eroa. Akku ei myöskään varastoi sähköä vuodenajasta toiseen.

Järjestelmää ei kannata mitoittaa tarpeettoman suureksi. Liian pieni järjestelmä ei välttämättä tuota tavoiteltuja säästöjä, kun taas liian suuri järjestelmä voi tuottaa enemmän sähköä kuin kotitalous pystyy käyttämään. Ylijäämää voi myydä verkkoon, mutta korvaus riippuu sähkösopimuksesta ja markkinatilanteesta.

Varmista yhteensopivuus sähköverkon kanssa

Pelkkä katon tila ei riitä osoittamaan, että paketti sopii kiinteistöön. Ennen tilausta selvitä yhdessä suunnittelijan ja paikallisen jakeluverkonhaltijan kanssa ainakin:

• suunniteltu järjestelmäteho ja invertterin tekniset tiedot
• kiinteistön sähköliittymän ja sähköjärjestelmän soveltuvuus
• miten järjestelmä liitetään sähköpääkeskukseen
• tarvitaanko sähköverkkoon muutoksia tai vahvistamista
• miten kaksisuuntainen mittaus järjestetään
• mitä asiakirjoja verkkoon liittämistä varten tarvitaan.

Jakeluverkonhaltijaan kannattaa olla yhteydessä jo suunnittelun alkuvaiheessa. Verkkoliitäntä edellyttää verkonhaltijan lupaa, ja tietyn tehorajan ylittävä järjestelmä voi vaatia verkon vahvistamista. Ylijäämäsähkön myynnistä on lisäksi oltava sähkönmyyntisopimus ennen verkkoon kytkemistä.

Jos tarjouksessa ei ilmoiteta järjestelmän tehoa, invertterin tietoja ja verkkoon liittämisen vastuuta selkeästi, kokonaisuuden yhteensopivuutta ei voi arvioida luotettavasti pelkän paneelimäärän perusteella.

Asennus, turvallisuus ja vastuut

Sähkötyöt kuuluvat ammattilaiselle

Verkkoon liitetyn aurinkosähköjärjestelmän sähköliitännät on teetettävä S2-pätevyyden omaavalla ammattilaisella. Työ edellyttää järjestelmän huolellista suunnittelua, teknistä osaamista ja sähköturvallisuutta koskevien vaatimusten tuntemista.

Ammattilainen vastaa siitä, että järjestelmä ja sen komponentit asennetaan oikein ja turvallisesti. Tarjouksesta kannattaa tarkistaa, kuka vastaa sähköasennuksista, käyttöönotosta ja verkkoon liittämisestä.

Mitä omistaja voi tehdä itse?

Kiinteistön omistaja voi joissakin tapauksissa kiinnittää paneelit katolle, jos sähkötyöt jätetään pätevälle ammattilaiselle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kattotyöt sopisivat omatoimiasennukseen. Kiinnitysten on kestettävä voimakasta tuulta, ja virheellinen asennus voi irrottaa paneeleja tai aiheuttaa kattovuotoja.

Sähköasennuksia ei pidä tehdä itse. Väärän kokoiset kaapelit, väärin valitut sulakkeet tai suojaamattomat liitännät voivat aiheuttaa ylikuumenemista, oikosulun tai tulipalon. Jos työn raja ei ole selvä, se on varmistettava sähköalan ammattilaiselta ennen työn aloittamista.

Tarkista vastuut ennen tilausta

Kirjallisesta tarjouksesta tai sopimuksesta tulisi selvitä ainakin:

• kuka tekee paneelien kattokiinnitykset
• kuka vastaa sähköliitännöistä ja käyttöönotosta
• kuuluuko suunnittelu ammattilaisen vastuulle
• kuka hoitaa verkkoon liittämiseen liittyvät ilmoitukset ja käytännön toimet
• mitä tapahtuu, jos asennuksessa havaitaan puutteita.

Jos omistaja tekee osan järjestelmästä itse, vastuut on sovittava etukäteen. Ammattilaisen on tiedettävä, mitä on jo tehty, jotta hän voi arvioida kokonaisuuden turvallisuuden ennen sähköistä käyttöönottoa.

Sähköverkosta riippumattomat järjestelmät voivat sopia joihinkin itseasennuskohteisiin, kuten vähäisen sähkön tarpeen kesämökille tai varastorakennukseen. Verkkoon liitettävän omakotitalojärjestelmän sähkötyöt kuuluvat kuitenkin pätevälle ammattilaiselle.

Taloudelliset tekijät ja tukien huomioiminen

Kotitalousvähennys ei koske automaattisesti koko pakettia

Aurinkosähköpaketin kustannuksia arvioitaessa laitteiden hinta ja asennustyön osuus on erotettava toisistaan. Kotitalousvähennys liittyy lähdeaineiston mukaan asennustyön osuuteen, ei automaattisesti paneeleihin, invertteriin tai muihin laitteisiin.

Vähennyksen ajantasaiset ehdot, vähennyskelpoinen työn osuus, mahdolliset enimmäismäärät ja omistajan itse tekemien töiden vaikutus on tarkistettava Verohallinnolta ennen sopimuksen tekemistä. Lähdeaineisto ei riitä vahvistamaan, että osittainen omatoimiasennus poistaisi automaattisesti oikeuden ammattilaisen tekemän työn vähennykseen tai että paneelit ja asennustyö olisi yleensä hankittava samalta toimittajalta. Tarjouksessa työn ja laitteiden osuudet kannattaa eritellä selkeästi.

Omakäyttö ratkaisee tuotannon arvon

Aurinkosähkön taloudellinen hyöty riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka suuren osan tuotannosta kotitalous käyttää itse. Itse käytetty sähkö vähentää ostosähkön tarvetta. Verkkoon myydystä ylijäämästä saa yleensä pienemmän hyödyn, ja korvaus riippuu sähkösopimuksesta sekä markkinatilanteesta.

Ylijäämäsähkön myynti edellyttää erillistä sopimusta sähkön ostajan kanssa. Pientuottajalle maksetaan yleensä tuntikohtaista spot-hintaa, vaikka joissakin tapauksissa voidaan sopia myös kiinteähintaisesta korvauksesta. Siksi laskelmassa ei pidä olettaa, että kaikki tuotettu sähkö olisi samanarvoista.

Arvioinnissa kannattaa erottaa toisistaan:

• omaan käyttöön päätyvän sähkön arvo
• verkkoon myytävän ylijäämän arvioitu korvaus
• mahdollinen kotitalousvähennys asennustyöstä
• huollot, sopimukset ja muut järjestelmän käytön kustannukset.

Tuottoon vaikuttavat muun muassa sijainti, paneelien suuntaus, varjostukset, paneelien ominaisuudet ja sähkön hinta. Laskelma on siten arvio, ei lupaus tietystä säästöstä tai takaisinmaksuajasta. Myyntituloja arvioitaessa käytä oman sähkösopimuksen ehtoja ja pyydä tarjouksen laatijalta laskelman oletukset kirjallisina.