Mikä on Type 2 latauskaapeli?
Mikä on Type 2 latauskaapeli? Se on sähköauton latauksen vakiokaapeli, jota käytetään Mode 3 -latauksessa kodin, taloyhtiön ja työpaikan kiinteissä latauspisteissä. Kun lataus tehdään oikein mitoitettuna osana sähköasennusta, kokonaisuus on selkeä ja turvallinen, eikä kotilatauksesta tarvitse tehdä monimutkaista. Suomessa ohjenuorana ovat SFS 6000 -standardit ja Tukesin turvallisuusohjeet, joiden mukaan latauspiste kuuluu ammattilaisen asentamaan kokonaisuuteen.
Tässä jutussa pureudutaan siihen, mitä Type 2 -kaapeli käytännössä tarkoittaa, millä teholla sähköauto kannattaa ladata kotona ja miksi 11 kW:n latausasemalle tarvitaan juuri oikeanlainen toteutus. Mukana on myös se, miksi tavallinen pistorasia ei ole pitkäaikaiseen lataukseen tarkoitettu ja miten varmistat, että oma latausratkaisu on turvallinen.
Mikä on Type 2 latauskaapeli ja miksi se on vakiovaruste?
Type 2 latauskaapeli on sähköauton latauksen vakiototeutus silloin, kun autoa ladataan kiinteästä latausasemasta. Se kuuluu käytännössä samaan kokonaisuuteen kuin Mode 3 -lataus, jota suositellaan omakotitaloihin, taloyhtiöihin, kauppakeskuksiin ja pysäköintihalleihin. Type 2 -kaapeli ei siis ole irrallinen lisäosa, vaan osa standardoitua ja ammattilaisen asentamaa latausratkaisua, jossa lataus tapahtuu hallitusti rakennuksen sähköjärjestelmän kautta.
Kotilatauksessa tämä on tärkeää, koska latauksen teho ei synny pelkästään kaapelista vaan koko kohteen sähkökapasiteetista. Lataustarve voi olla 3.7 kW:sta 22 kW:iin, joten yhdenmukainen kaapeliratkaisu helpottaa sitä, että sama perusperiaate toimii erilaisissa kohteissa. Kun latausasema on toteutettu osaksi omaa sähköpiiriä ja kaapeliveto tulee suoraan pää- tai alakeskuksesta, lataus on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön eikä tilapäiseksi ratkaisuksi. Käyttäjän näkökulmasta tämä näkyy arjessa siinä, että lataaminen on ennakoitavaa, eikä joka kerta tarvitse miettiä erillisiä kytkentöjä tai sovittimia. Lisätietoa turvallisesta toteutuksesta löytyy myös Omakotiliitosta.
Mikä on Mode 3 lataustapa?
Mode 3 tarkoittaa lataustapaa, jossa sähköauto kytketään kiinteään latausasemaan, ja järjestelmä on suunniteltu juuri tätä käyttöä varten. Se on suositeltu ja helpoin tapa käyttää sähköauton latausta kotona ja muissa pysyvissä kohteissa. Siksi Type 2 -latauskaapeli liittyy siihen niin tiiviisti, että se on monessa kiinteässä latausasemassa valmiina osana kokonaisuutta. Joissakin laitemalleissa on jopa kiinteä 5 metrin Type 2 -kaapeli, mikä kertoo siitä, että kaapeli on ajateltu pysyvään latauspisteeseen, ei satunnaiseen mukaan otettavaan käyttöön.
Mode 3:n toinen olennainen puoli on turvallinen asennus. Tukesin mukaan latausaseman ja latauspistorasian asentaminen on sähköalan ammattilaisen työtä, ja asennus vaatii aina huolellista suunnittelua sekä kiinteistökohtaisen sähköjärjestelmän selvittämistä. Myös SFS 6000 -standardit ohjaavat tätä kokonaisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Type 2 -kaapeli kuuluu oikein toteutettuun Mode 3 -ratkaisuun, jossa kotilataus voidaan rakentaa pysyväksi osaksi arkea ilman tarvetta keventää järjestelmää tilapäisratkaisuilla.
Millä teholla sähköauto kannattaa ladata kotona?
Sähköauton kotilatauksen oikea teho määräytyy ensisijaisesti kiinteistön vapaan sähkökapasiteetin mukaan. Siksi kysymys millä teholla sähköauto kannattaa ladata kotona ei saa yhtä yleistä vastausta: samassa autossa lataus voi käytännössä olla 3.7 kW:sta aina 22 kW:iin, jos kohteen sähköjärjestelmä sen sallii. Olennaista on, että lataus toteutetaan osana oikein mitoitettua sähköjärjestelmää, ei auton oman tarpeen perusteella irrallaan talon kapasiteetista. Tukesin mukaan kotona suositeltava ratkaisu on oma latausasema, joka voidaan toteuttaa 16 A tai 32 A liitäntään. Mode 3 on suositeltu lataustapa myös siksi, että se on tarkoitettu kiinteäksi osaksi sähköasennusta.
Sähkökapasiteetin vaikutus kotilataukseen
Kotilatauksen teho riippuu siitä, kuinka paljon sähköä kiinteistössä on vapaana muuhun käyttöön. Jos kapasiteettia on hyvin, latausasema voidaan mitoittaa tehokkaammaksi. Jos kapasiteetti on rajallinen, ratkaisu pitää sovittaa sen mukaan, eikä kuormitusta pidä arvioida “silmällä”. Tämä on driverin kannalta käytännöllistä, koska latausratkaisun onnistuminen näkyy arjessa suoraan siinä, latautuuko auto osana kodin normaalia sähköjärjestelmää vai jatkuvasti rajatilanteessa.
Kotilataus vaatii myös oman syöttönsä. Latauslaite tarvitsee suoran kaapelivedon pää- tai alakeskuksesta, eli sille muodostetaan oma piiri. Tämän vuoksi asennus ei ole vain laitteen kiinnittämistä seinään, vaan osa koko kiinteistön sähköistä kokonaisuutta. Tukes korostaa, että asennus on sähköalan ammattilaisen työtä ja että ennen toteutusta tarvitaan kiinteistökohtainen selvitys sekä huolellinen suunnittelu. SFS 6000 -standardit ohjaavat tätä kokonaisuutta, ja Tukesin sähkötyöt-ohjeistus täsmentää, että kyse on ammattilaiselle kuuluvasta työstä.
Miksi tavallinen pistorasia ei riitä pitkään lataukseen?
Tavallinen suko-pistorasia voi toimia satunnaisessa käytössä, mutta jatkuva sähköauton lataus asettaa sille eri vaatimukset. Tukesin mukaan pistorasiasta ladattaessa suositeltu enimmäisvirta on 8 A, ja monissa matkalatureissa tämä onkin oletus. Pistorasiaan kytkettynä lataus ei siis ole sama asia kuin varsinainen kotilatausasema, vaan selvästi kevyempi ratkaisu.
Raja näkyy käytännössä siinä, että tavallinen maadoitettu 16 A:n pistorasia ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa ja toistuvaa suurta kuormitusta, kuten yön yli tapahtuvaa lataamista. Jos lataus jatkuu pitkään, liitokset voivat lämmetä, ja Tukes ei suosittele jatkojohtoja tai pistorasiaan kytkettävää ajastinta, koska liitoskohtia tulee lisää. Lisäksi useimmat autonvalmistajat kieltävät adapterien käytön matkalatureissa omissa ohjeissaan.
Driverin kannalta seurauksena on selvä: pistorasiaratkaisu voi olla hidas ja kuormittaa sähköistystä tavalla, joka ei vastaa pysyvää kotilatausta. Siksi oikea ratkaisu on kiinteä latausasema, jonka teho sovitetaan talon sähkökapasiteettiin, ei tavallisen pistorasian varaan rakennettu pitkäaikainen lataus.
Mitä kaapelia 11kW latausasemalle ja oikeaoppinen asennus?
Turvallisuusvaatimukset ja sähkötyöt
Kun kysytään, mitä kaapelia 11 kW:n latausasemalle tarvitaan, kyse on koko asennuksen lisäksi myös kaapelin oikeasta mitoituksesta. Kolmivaiheiseen Type 2 AC -lataukseen sopii 16 A:n kolmivaiheinen Type 2–Type 2 -kaapeli. Noin 230 voltin vaihejännitteellä 16 A kolmessa vaiheessa tuottaa noin 11 kW:n lataustehon. Myös 22 kW:n ja 32 A:n kolmivaiheinen kaapeli sopii 11 kW:n autolle: auto latautuu sillä edelleen enintään 11 kW:n teholla, mutta kaapelissa on enemmän kapasiteettia myöhempää käyttöä varten. Voldt ja LaturiX ilmoittavat 11 kW:n Type 2 -kaapelin mitoitukseksi 16 A ja kolme vaihetta.
Ennen hankintaa on tarkistettava, että sekä latausasema että auto käyttävät Type 2 -liitäntöjä ja että auton sisäinen AC-laturi tukee 11 kW:n kolmivaihelatausta. Jos autossa on Type 1 -liitäntä, kaapelin auton puoleisen liittimen on oltava ajoneuvolle sopiva Type 1 ja latausaseman puolella Type 2. Latausasema voi olla joko kiinteällä kaapelilla varustettu malli tai Type 2 -pistorasialla varustettu malli, johon erillinen kaapeli liitetään. Todellinen latausteho rajoittuu aina latausaseman, kaapelin tai auton sisäisen laturin pienimpään sallittuun tehoon. Hesatek korostaa auton AC-lataustehon tarkistamista, ja Scanoffice Type 1- ja Type 2 -liitäntöjen yhteensopivuutta.
Kotilatauksessa suositeltu tapa on Mode 3, eli kiinteä latausasema, joka on osa sähköasennusta ja jonka toteuttaa sähköalan ammattilainen. Tämä ei ole pelkkä asennustapa muiden joukossa, vaan juuri se malli, jonka Tukes ja alan suositukset nostavat esiin helppokäyttöisenä ja turvallisena ratkaisuna kotiin. Käytännössä se tarkoittaa, että latauslaite tarvitsee oman kaapelivedon suoraan pää- tai alakeskuksesta, eikä sen kuormaa rakenneta muiden kulutuspisteiden varaan.
Tällä on suora merkitys kuljettajalle. 11 kW:n latausasema ja 16 A:n kolmivaiheinen Type 2 -kaapeli tuottavat ilmoitetun tehon vain, jos myös auton sisäinen AC-laturi, latausaseman liitännät ja muu sähköasennus tukevat kolmivaiheista 11 kW:n latausta. Suuremman tehon asema tai kaapeli ei nopeuta latausta, jos auton sisäinen laturi vastaanottaa vähemmän. Siksi auton suurin AC-latausteho, latausaseman Type 2 -toteutus ja kaapelin nimellisvirta sekä vaiheistus on tarkistettava tuotetiedoista ennen hankintaa. Kiinteistön vapaa sähkökapasiteetti on lisäksi selvitettävä etukäteen ja asennus mitoitettava sen mukaan. Hyvin suunniteltu asennus vähentää sitä riskiä, että lataus kuormittaa sähköjärjestelmää tavalla, johon rakennus ei ole valmis.
Kiinteä asennus osana sähköverkkoa
Kotona kannattaa käyttää nimenomaan tarkoitukseen asennettua latausasemaa, joka voidaan liittää 16 A tai 32 A sähköliitäntään. Se erottaa pysyvän kotilatauksen tilapäisistä ratkaisuista. Kiinteä asennus on osa rakennuksen sähköverkkoa, joten myös kaapelointi, suojaus ja sijoittelu suunnitellaan kokonaisuutena.
Tukesin mukaan latausaseman ja pistorasian asennus kuuluu sähköalan ammattilaiselle, ja asennus vaatii aina huolellista ennakkosuunnittelua sekä kiinteistön sähköjärjestelmien selvittämistä. Tämä on erityisen tärkeää vanhemmissa kiinteistöissä, joissa kaapelireitti kannattaa tarkistaa etukäteen. Pitkäaikainen latauskuorma voi aiheuttaa palovaaran, jos reititys tai mitoitus on puutteellinen.
SFS 6000 -standardit ohjaavat toteutusta myös käytännössä. Maakaapelien vähimmäissyvyys on 70 cm, ellei kaapelia suojata mekaanisesti esimerkiksi tukevalla putkella. Kaapeleita ei saa asentaa suoraan kattopinnalle. Latauspiste on hyvä sijoittaa niin, että normaalipituisella latauskaapelilla ylettyy autoon ilman ylimääräistä rasitusta. Lisäksi lataus voidaan kytkeä osaksi muita taloteknisiä järjestelmiä, kuten paloilmoitinta, jolloin hälytys voi katkaista latauksen vaaratilanteessa.
Turvallisuus ja ylläpito sähköauton latauksessa
Miksi ammattilaisen käyttö on välttämätöntä?
Sähköauton latausaseman ja latauspistorasian asennus kuuluu sähköalan ammattilaiselle. Tämä ei ole pelkkä suositus, vaan olennainen osa sitä, että lataus toimii turvallisesti ja suunnitellusti. Asennus vaatii aina kohdekohtaisen sähköjärjestelmän selvityksen ja hyvän ennakkosuunnittelun, koska kotilatauksen teho määräytyy kiinteistön vapaan sähkökapasiteetin mukaan. Jos mitoitus tehdään väärin, lataus voi kuormittaa järjestelmää tavalla, jota ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön.
Mode 3 on sähköauton suositeltu lataustapa, ja sitä käytetään omakotitaloissa, taloyhtiöissä, kauppakeskuksissa ja pysäköintihalleissa. Tukesin mukaan kotona kannattaa käyttää erillistä latausasemaa, joka on kytketty omaan piiriinsä suoraan pää- tai ryhmäkeskukselta. Kun lataus on oma sähköpiirinsä, muun taloussähkön kuormitus ei sotke kokonaisuutta, ja lataus on helpompi toteuttaa hallitusti.
Vanhoissa kiinteistöissä kaapelireitin tarkistaminen on erityisen tärkeää. Pitkäaikainen latauskuorma voi muodostaa palovaaran, jos reitti, mitoitus tai asennustapa on puutteellinen. Siksi turvallinen lataus ei ala itse kaapelista, vaan koko sähköverkon rakenteesta. Tukesin ohjeissa korostetaan myös, että latausasema kannattaa kytkeä muihin taloteknisiin järjestelmiin, kuten paloilmoitukseen, jotta hälytys voi katkaista latauksen vaaratilanteessa.
Merkinnät ja laitteiston valvonta
Latauslaitteiston merkintöjen pitää olla pysyviä, selkeitä ja helposti luettavia. Merkintöjen on oltava luettavissa vähintään 0,8 metrin päästä, ja niiden pitää olla käyttäjälle yksiselitteisiä. Jos merkintä näkyy hyvin, riittää enintään 10 metrin väli. Jos kaapeli kulkee putkessa tai kaapelikanavassa, merkinnät sijoitetaan suojarakenteen ulkopuolelle vähintään 5 metrin välein.
Käytännössä tämä helpottaa arkea: käyttäjän on helppo tunnistaa, mikä laite tai kaapeli kuuluu lataukseen, ja huollossa tai tarkastuksessa laitteiston rajat hahmottuvat nopeasti. Myös kytkimissä pitää olla selkeä ON- ja OFF-merkintä, jotta käyttö on yksiselitteistä eikä tilanne jää arvailun varaan.
Latausratkaisun valvonta liittyy myös asennuksen kokonaisuuteen. Tukesin mukaan latauksen turvallinen käyttö rakentuu siitä, että laitteisto on suunniteltu, kytketty ja merkitty oikein. Kun latauspiste on toteutettu osana rakennuksen sähköjärjestelmää ja siihen liittyvät merkinnät ovat kunnossa, käyttäjän ei tarvitse tulkita järjestelmää itse, vaan lataus pysyy hallittuna osana arjen sähköistystä.