Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä pakkasella
Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä pakkasella riippuu ennen kaikkea ulkolämpötilasta: mitä kylmempi ilma, sitä enemmän laitteen hyötysuhde ja lämmitysteho heikkenevät. Suomessa tämä näkyy suoraan siinä, että sama pumppu voi toimia vielä hyvin pakkasella, mutta kovimmilla pakkasilla säästö pienenee selvästi ja osa lämmöstä pitää ottaa muista lämmityslähteistä. Uusi laite käyttäytyy eri tavalla kuin kymmenen vuotta vanha, ja siksi yleispätevää yhtä lukua ei ole ilman olosuhteita.
Tässä jutussa käydään läpi, paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä talvella, miksi kulutus nousee pakkasessa ja milloin pumppua kannattaa käyttää, milloin ei. Samalla selviää, miksi Tukesin mukaan asennus kuuluu luvanvaraiseen työhön, ja miksi kovilla pakkasilla osa asiantuntijoista suosittelee pumppua pois päältä, kun taas uusimpien laitteiden kohdalla neuvo voi olla päinvastainen.
Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä pakkasella
Pakkasella ilmalämpöpumpun sähkönkulutus ei nouse siksi, että laite alkaisi yhtäkkiä käyttäytyä kuin suora sähkövastus, vaan siksi, että sen on vaikeampi ottaa lämpöä ulkoilmasta. Kun ulkolämpötila laskee, lämmitysteho ja hyötysuhde heikkenevät. Tämä on koko ilmiön ydin: sama sähkömäärä tuottaa kylmässä vähemmän lämpöä kuin lauhemmalla kelillä.
Motivan mukaan noin -20 asteessa ilmalämpöpumpun teho on suunnilleen 50 prosenttia pienempi ja COP noin puolet siitä, mitä se on +7 asteessa. Käytännön seuraus on selvä. Jos pumpun hyötysuhde putoaa, osa sähköstä ei enää muutu ”lisälämmöksi” yhtä tehokkaasti kuin syksyllä tai plussakeleillä. Kovimmilla pakkasilla hyötysuhde voi pudota lähes sähkövastuksen tasolle, ja silloin yksi käytetty kilowattitunti tuottaa suunnilleen yhden kilowattitunnin lämpöä. Säästö siis kapenee juuri silloin, kun lämpöä tarvitaan eniten.
Siksi kysymykseen paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä talvella ei ole yhtä kiinteää lukua. Kulutus vaihtelee ulkolämpötilan mukana, ja lisäksi ratkaisevaa on laitteen ikä. Uudet pumput toimivat lämmityksessä vähintään noin -25 asteeseen asti, mutta kymmenen vuotta vanha laite voi jo lopettaa toimintansa -15 asteessa. Tuo ero näkyy suoraan siinä, kuinka paljon talon muu lämmitys joutuu paikkaamaan puuttuvaa tehoa.
Ilmalämpöpumppu ei siksi ole yleensä järkevä ainoa lämmityslaite. Sen teho laskee pakkasessa, ja lämmin ilma ei aina jakaudu tasaisesti kaikkiin huoneisiin. Motivan mukaan yksi pumppu voi parhaimmillaan kattaa 60–70 prosenttia oleskelutilojen lämmitysenergiasta, mutta ei koko talven tarvetta. Siksi se toimii parhaiten rinnalla muun lämmityksen kanssa, ei sen sijaan.
Kovassa pakkasessa on myös kaksi eri käyttötapaa. Vanhojen, ennen vuotta 2010 valmistettujen laitteiden kohdalla pumppu voidaan joissain tilanteissa kytkeä pois päältä, mutta uudemmille laitteille sitä ei suositella, koska käynnistyminen pakkasessa on hankalaa. Tämä on olennainen käytännön ero, jos pohdit, miksi ilmalämpöpumpun kulutus pakkasella ja sen kokonaisvaikutus lämmitykseen muuttuvat niin paljon laitekohtaisesti. Taloussanomien taustajuttu muistuttaa, että aiheeseen liittyy myös paljon arkista väärinkäsitystä. Asennus ja huolto kuuluvat luvanvaraiseen työhön, kuten Tukes muistuttaa.
Ilmalämpöpumppu kulutus talvella ja pakkasella
Talvella ilmalämpöpumpun kulutus ei pysy vakiona, vaan nousee juuri silloin, kun ulkona kylmenee eniten. Syynä on perusfysiikka: mitä alemmaksi lämpötila laskee, sitä vähemmän laite saa lämpöä ulkoilmasta ja sitä enemmän sen täytyy käyttää sähköä saman lämpömäärän tuottamiseen. Siksi ilmalämpöpumpun kulutus talvella ei ole vain tekninen yksityiskohta, vaan suoraan yhteydessä siihen, paljonko lämmityksestä lopulta jää muun järjestelmän hoidettavaksi.
Kovassa pakkasessa suorituskyky heikkenee selvästi. Kun ulkolämpötila on -20 °C, ilmalämpöpumpun teho on noin 50 % pienempi ja COP noin puolet siitä, mitä se on +7 °C:ssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laite tarvitsee enemmän sähköä yhtä tuotettua lämpömäärää kohti. Kovimmilla pakkasilla hyötysuhde voi pudota lähes sähkövastuksen tasolle, jolloin säästöä syntyy vähän tai ei juuri lainkaan. Juuri tästä syystä ilmalämpöpumpun kulutus pakkasella vaihtelee niin paljon, vaikka laite olisi muuten täysin kunnossa.
Laitteen ikä vaikuttaa paljon siihen, miten jyrkästi kulutus nousee. Uudemmat ilmalämpöpumput toimivat lämmityksessä tehokkaasti ainakin -25 °C:een saakka, mutta noin kymmenen vuotta vanha pumppu voi pysähtyä jo -15 °C:ssa. Mitä vanhempi laite, sitä aiemmin lämmöntuotto alkaa hiipua ja sitä enemmän talon muu lämmitys joutuu paikkaamaan vajetta. Tämä näkyy käyttäjälle yleensä niin, että sähkönkulutus siirtyy pois pumpun hyvästä hyötysuhteesta kohti muuta lämmitystä.
Siksi ilmalämpöpumppu ei ole yleensä sopiva ainoa lämmityslaite rakennukseen. Motivan mukaan sen hyötysuhde ja teho laskevat ulkolämpötilan mukana, eikä ilman kierto myöskään jaa lämpöä tehokkaasti kaikkiin tiloihin. Parhaimmillaankin yksi pumppu voi kattaa 60–70 % asuintilojen lämmitysenergiasta. Taustalla on sama ajatus, joka näkyy myös SULPU:n lämpöpumppusivuilla: lämpöpumppujen rooli riippuu aina siitä, mitä muuta lämmitystä rinnalla on.
Pakkasjaksoihin liittyy myös se, kannattaako pumppu sammuttaa vai ei. Vanhojen, ennen vuotta 2010 valmistettujen laitteiden kohdalla pois kytkeminen voi olla järkevää kovassa pakkasessa, mutta uusille laitteille sitä ei suositella, koska uudelleenkäynnistys kylmässä on hankalaa. Tämä on olennainen ero, kun arvioidaan ilmalämpöpumpun kulutus talvella: sama neuvo ei sovi kaikille laitteille.
Lämmitysjärjestelmässä ilmalämpöpumppu toimii parhaiten rinnakkaisena lämmönlähteenä. Jos talossa on muita lämmittimiä, niiden termostaatit kannattaa säätää 2–4 astetta viileämmiksi, jotta ne käynnistyvät vasta, kun pumpun teho ei enää riitä. Näin pumppu saa tehdä työnsä siellä, missä se on edelleen tehokas, ja sähköä kuluu vasta sen jälkeen enemmän vain pakon edessä. Asennus ja huolto kuuluvat luvanvaraiseen työhön, kuten Tukes muistuttaa.
Optimaalinen käyttö pakkasjaksoilla
Suositellut asetukset pakkasella
Pakkasella ilmalämpöpumpun asetuksissa tärkeintä on antaa laitteen tehdä juuri se työ, johon se kylmässä vielä pystyy. Pohjoisissa olosuhteissa automaattitilaa ei suositella lämmityskaudella, vaan kannattaa valita lämmitystoiminto. Automaatti voi muuten hakea toimintaa väärään suuntaan, vaikka tavoite olisi yksinkertaisesti pitää tila lämpimänä mahdollisimman pienellä sähkönkulutuksella.
Puhallin on hyvä jättää automaattiselle säädölle. Se auttaa laitetta mukautumaan tilanteeseen ilman jatkuvaa käsisäätöä. Käytännössä tämä on tärkeää siksi, että pakkasessa ilmalämpöpumppu ei enää toimi samalla hyötysuhteella kuin leudolla säällä. Kun ulkolämpötila laskee, sen kyky siirtää lämpöä heikkenee ja sähköä kuluu enemmän suhteessa tuotettuun lämpöön. Äärimmäisessä pakkasessa hyötysuhde voi pudota tasolle, jossa laite tuottaa vain saman verran lämpöä kuin se kuluttaa sähköä. Silloin pumpun käyttö on edelleen mahdollista, mutta sen rooli muuttuu selvästi rajallisemmaksi.
Jos talossa on muuta lämmitystä, esimerkiksi sähköpattereita, niiden termostaatit kannattaa säätää 2–4 astetta viileämmiksi. Näin ne eivät ala lämmittää ennen kuin ilmalämpöpumpun kapasiteetti ei enää riitä. Tällä vältetään tilanne, jossa kaksi järjestelmää alkaa tehdä samaa työtä samaan aikaan ja sähköä kuluu turhaan. Pumpun kannalta tämä on olennainen tapa säilyttää se ensisijaisena lämmönlähteenä myös kovalla pakkasella.
Vanhojen laitteiden kanssa logiikka ei ole sama kuin uusien. Ennen vuotta 2010 valmistetuissa pumpuissa voi olla hyödyllistä kytkeä laite pois päältä kovassa pakkasessa, mutta uusimpia pumppuja ei pidä sammuttaa. Niiden uudelleenkäynnistys kylmässä on hankalaa, joten jatkuva käyttö on niille turvallisempi toimintatapa.
Huollon merkitys sähkönkulutukselle
Huolto näkyy suoraan kulutuksessa. Likainen suodatin heikentää suorituskykyä heti, ja pumpun oma energiankulutus voi kasvaa 30 50 prosenttia. Tämä ei ole pieni sivuseikka, vaan yksi nopeimmista tavoista nostaa talviaikaista sähkönkulutusta ilman, että lämmön määrä lisääntyy vastaavasti. Käyttäjälle seuraus on käytännössä se, että sama lämpötaso maksaa enemmän.
Siksi ulkoyksikkö kannattaa tarkistaa esimerkiksi kerran vuodessa ennen syksyä, ettei lehtiä tai muuta roskaa ole kertynyt sen ympärille. Kun ilma pääsee kulkemaan oikein, laite pystyy tekemään työnsä vähemmällä rasituksella. Pakkasella tämä korostuu, koska kylmä ilma jo itsessään heikentää toimintaa, eikä likaa ole varaa lisätä kuormaksi.
Huollossa on syytä muistaa myös vastuunjako. Sähköasennus ja laitteeseen liittyvä huolto kuuluvat luvanvaraiseen työhön, joten käyttäjän tehtävä on lähinnä seurata laitteen kuntoa ja pitää perusasiat kunnossa. Kun asetukset ovat oikeat ja laite puhdas, ilmalämpöpumppu käyttää sähköä pakkasella järkevämmin kuin huonosti hoidettuna.
Ilmalämpöpumpun rooli osana lämmitysjärjestelmää
Yhteiskäyttö sähkölämmityksen kanssa
Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten osana muuta lämmitystä, ei sen ainoana lähteenä. Kun ulkolämpötila laskee, pumpun teho ja hyötysuhde heikkenevät, ja kovilla pakkasilla sen tuotanto voi pudota lähes sähkövastuksen tasolle. Äärimmäisessä pakkasessa laite voi siis tuottaa lämpöä vain sen verran kuin se itse kuluttaa sähköä, jolloin säästö pienenee selvästi. Tästä syystä ilmalämpöpumppu kannattaa nähdä rinnakkaislämmittimenä, ei järjestelmänä, joka yksin hoitaa koko rakennuksen lämmön.
Suoraan sähkölämmitteisessä talossa tämä yhteiskäyttö on käytännössä sen vahvin käyttömuoto. Ilmalämpöpumppu voi korvata osan sähköpattereiden työstä, ja se onkin Motivan mukaan kustannustehokkain tapa hyödyntää lämpöpumppua tällaisessa rakennuksessa. Parhaimmillaan yksi pumppu kattaa 60–70 prosenttia oleskelutilojen lämmitysenergiasta, mutta tämä ei toteudu pakkasjaksoilla täydellä teholla. Kun ulkolämpötila painuu lähelle laitteen toimintarajaa, muun lämmityksen merkitys kasvaa väistämättä.
Jotta pumppu saa tehdä oman osuutensa ensin, muiden lämmittimien termostaatit kannattaa asettaa 2–4 astetta matalammalle. Silloin ne eivät käynnisty heti kilpailemaan pumpun kanssa, vaan vasta kun sen kapasiteetti ei enää riitä. Tämä pienentää turhaa sähkövastusten käyttöä ja antaa pumpulle aikaa hoitaa peruslämmön niillä pakkasilla, joilla se vielä toimii järkevästi.
ilmalämpöpumppu kulutus -artikkeli auttaa hahmottamaan kokonaiskulutusta, mutta talvella tärkein raja tulee fysiikasta: lämmin sisäilma saadaan ulkoilmasta yhä heikommin, kun pakkanen kiristyy. Uudemmat pumput toimivat lämmityksessä yleensä ainakin -25 asteeseen asti, kun taas noin kymmenen vuotta vanha laite voi pysähtyä jo -15 asteessa. Yleisesti ilmalämpöpumput lakkaavat toimimasta noin -20…-25 asteessa, joten talon on silti pärjättävä myös muulla lämmöllä.
Turvallisuus ja asennus
Asennus ratkaisee paljon siinä, kuinka hyvin pumppu tukee muuta lämmitysjärjestelmää. Tukesin mukaan ilmalämpöpumpun asennusta ei saa tehdä itse eikä sitä kuulu teettää luvattomalla toimijalla, koska kyse on turvallisuus- ja ympäristösyistä rajatusta työstä. Asennuksesta tarvitaan asennustodistus, ja sähkötyöstä on laadittava tarkastuspöytäkirja, ellei kyse ole vähäisestä työstä. Tämä ei ole pelkkä byrokraattinen kohta, vaan osa sitä, että laite toimii kuten pitää ja ettei sähköturvallisuus vaarannu.
Huonosti asennettu pumppu voi kuluttaa sähköä turhaan myös pakkasella, jos sen hyöty jää vajaaksi tai lämpö ei jakaudu tiloihin suunnitellulla tavalla. Siksi ilmalämpöpumpun rooli pitää sovittaa rakennuksen muun lämmityksen kanssa jo asennusvaiheessa. Kun kyse on lisälämmöstä sähkölämmityksen rinnalla, järjestelmän toimivuus perustuu siihen, että pumppu saa tehdä sen osuuden, johon sen teho riittää, ja muu lämmitys ottaa vastuun vasta kun pakkasraja tulee vastaan.