Voiko autoa ladata tavallisesta pistorasiasta?
Voiko autoa ladata tavallisesta pistorasiasta? Kyllä, mutta tavallinen maadoitettu pistorasia sopii lähinnä tilapäiseen ja hitaaseen lataukseen, ei jatkuvaan kotilataukseen. Tukes suosittelee rajoittamaan latausvirran 8 ampeeriin, eikä pistorasian 16 ampeerin merkintä yksin takaa jatkuvan latauksen turvallisuutta.
Säännölliseen lataukseen kannattaa suunnitella kiinteä latausasema ammattilaisen kanssa. Artikkelissa käydään läpi tavallisen pistorasian käytön rajat, turvallisuusriskit, latausaseman hyödyt sekä kodin latauksen ja asennuksen kustannuksiin vaikuttavat tekijät.
Voiko autoa ladata tavallisesta pistorasiasta?
Tavallisesta pistorasiasta lataaminen on teknisesti mahdollista, mutta sen käyttöön liittyy selvä ero mahdollisen ja suositeltavan välillä. Sähköauto voidaan kytkeä maadoitettuun 16 ampeerin Schuko-pistorasiaan auton siirrettävällä latauskaapelilla, jos pistorasia on hyvässä kunnossa. Tukesin mukaan latausvirta pitää kuitenkin rajoittaa enintään 8 ampeeriin. Pistorasian 16 ampeerin merkintä ei siis tarkoita, että jatkuva 16 ampeerin lataus olisi turvallista.
Tavallisen pistorasian ongelma on pitkäkestoinen kuormitus. Pistorasia ja siirrettävä latauslaite eivät välttämättä ole suunniteltuja säännölliseen, tuntikausia kestävään lataamiseen. Vanha tai kulunut liitäntä voi kuormittuessaan kuumentua, tummua ja kulua lisää. Pahimmillaan seurauksena voi olla tulipalo. Siksi pistorasian kunto ja sähköverkon soveltuvuus on arvioitava sähköalan ammattilaisen kanssa, etenkin jos lataamisesta aiotaan tehdä jatkuva käytäntö.
Kuljettajalle 8 ampeerin rajoitus tarkoittaa hidasta latausta. Latausteho jää pieneksi, eikä tavallisesta pistorasiasta voida antaa yleispätevää aikaa täyssähköauton akun lataamiselle, koska lopputulos riippuu autosta, akusta ja latauslaitteen asetuksista. Ladattavan hybridin akun lataaminen voi lähteen yleisarvion mukaan kestää noin 2–4 tuntia, mutta tätä aikaa ei voi yleistää kaikkiin sähköautoihin.
Kannattaako sähköautoa ladata pistorasiasta? Tilapäiseen tai satunnaiseen käyttöön se voi sopia, jos sähköasennus on asianmukainen ja lataus tehdään suositellulla virralla. Päivittäiseen kotilataukseen kiinteä latausasema on Tukesin mukaan turvallisempi, nopeampi ja tehokkaampi ratkaisu. Se asennetaan omalle virtapiirilleen suoraan sähkö- tai ryhmäkeskukselta, ja sen teho voidaan mitoittaa kiinteistön sähköverkon kapasiteetin mukaan.
Jos latausratkaisusta tulee pysyvä, ammattilaisen on arvioitava mahdolliset muutokset ennen asennusta. Taloyhtiössä on lisäksi selvitettävä yhtiön omat ehdot. Kodin lataamisen kustannuksiin vaikuttavat sähkösopimuksen hinta, siirtomaksut, verot ja perusmaksut. Näiden muodostumisesta kertoo Energiavirasto.
Turvallisuus ja sähköverkon vaatimukset
Käytön rajoitukset
Tavallista maadoitettua 16 ampeerin pistorasiaa voi käyttää sähköauton tilapäiseen lataamiseen auton kannettavalla latauskaapelilla, jos pistorasia on hyväkuntoinen. Se ei kuitenkaan ole suunniteltu sähköauton kaltaiseen jatkuvaan ja toistuvaan suureen kuormitukseen. Siksi tavallisesta pistorasiasta lataaminen ei ole tarkoitettu säännölliseksi kotilatausratkaisuksi, vaikka lataus teknisesti onnistuisikin.
Pistorasian 16 ampeerin merkintä ei tarkoita, että siitä voisi ladata jatkuvasti 16 ampeerin virralla. Tukes suosittelee rajoittamaan tavallisesta Schuko-pistorasiasta ladattaessa virran enintään 8 ampeeriin. Pienempi latausvirta rajoittaa pistorasiaan ja sähköasennukseen kohdistuvaa jatkuvaa kuormitusta, mutta ei poista tarvetta arvioida niiden kuntoa ja soveltuvuutta. Erityistä varovaisuutta tarvitaan vanhoissa tai kuluneissa pistorasioissa.
Pistorasia on tarkistettava ennen lataamista. Käyttäjän ei pidä tehdä sähköasennukseen liittyviä korjauksia tai mittauksia itse, vaan epäselvässä tilanteessa soveltuvuus on annettava sähköalan ammattilaisen arvioitavaksi. Viallinen tai kulunut pistorasia voi pitkäkestoisessa latauksessa ylikuumentua, mustua tai kulua edelleen. Pahimmillaan seurauksena voi olla tulipalo. Jos latauspistoke kuumenee latauksen aikana, lataus on keskeytettävä.
Myös kannettavan latauslaitteen paino on tuettava asianmukaisesti. Jos paino roikkuu kaapelin varassa, se voi vääntää pistorasiaa ja rasittaa liitäntää. Kuljettajan näkökulmasta tavallinen pistorasia sopii siis lähinnä satunnaiseen tai tilapäiseen tilanteeseen, ei jatkuvaan yön yli tapahtuvaan kotilataukseen. Säännöllinen lataus kuuluu erilliselle latauspisteelle, jonka sähköalan ammattilainen arvioi ja asentaa kiinteistön sähköverkon kapasiteetin mukaan. Tukesin valtuuttamat tarkastajat ja tarkastuslaitokset voivat arvioida, onko asennus tehty oikein.
Kielletyt kytkennät
Sähköautoa ei saa ladata jatkojohdon kautta. Jatkojohto lisää liitoksia ja siten sähköasennuksen kuormitukseen liittyviä riskejä. Myös useimmat autonvalmistajat kieltävät jatkojohtojen käytön. Kannettavan latauskaapelin kanssa käytettäviä sovittimia ei myöskään pidä käyttää, sillä autonvalmistajat yleensä kieltävät ne.
Latausta ei pidä kytkeä pistorasiaan ajastimen, energiamittarin tai muun vastaavan lisälaitteen kautta. Ylimääräinen liitäntä voi lisätä sähköiskun, ylikuumenemisen ja tulipalon riskiä. Latauskaapeli kytketään siksi suoraan tarkoitukseen sopivaan pistorasiaan ilman välikappaleita.
Jos latausratkaisun turvallisuus tai sähköverkon riittävyys askarruttaa, kuluttajan sähköasioita koskevaa tietoa löytyy myös Energiaviraston kuluttajainfosta.
Miksi kiinteä latausasema on suositeltava ratkaisu?
Kiinteä latausasema on säännölliseen kotilataukseen tarkoitettu ratkaisu. Tukes suosittelee sitä, koska se on tavallista pistorasiaa turvallisempi ja mahdollistaa tehokkaamman lataamisen. Asema asennetaan omalle virtapiirille, jonka kaapeli vedetään suoraan pää- tai ryhmäkeskukselta latausasemalle. Sähköalan ammattilainen arvioi samalla, riittävätkö kiinteistön sähkökapasiteetti ja nykyiset asennukset latausta varten.
Kuljettajalle ero näkyy ennen kaikkea latauksen ennakoitavuutena. Kiinteän aseman teho ja asennus voidaan mitoittaa auton sekä kodin käyttöön, joten lataus ei perustu tavallisen pistorasian soveltuvuuteen. Kun auto on ladattava säännöllisesti kotona, asema tarjoaa tähän tarkoitukseen suunnitellun yhteyden ja tavallista pistorasiaa paremman lataustehon.
Latausasemien tehot
Permanenteissa kotilatausasemissa teho on tyypillisesti 3,7–22 kW. Sopiva teho riippuu auton akun koosta, ajotottumuksista ja sähköverkon kapasiteetista. Yöksi ladattaessa pienempi teho, kuten 3,7–11 kW, riittää usein. Tehoa ei kuitenkaan pidä valita pelkästään auton akun perusteella, sillä kiinteistön sähköjärjestelmä määrittää, mitä voidaan turvallisesti toteuttaa.
Latausasemat voivat käyttää esimerkiksi 16 tai 32 ampeerin kolmivaiheliitäntää. Tukesin mukaan tällaiset latausratkaisut ovat tavallista pistorasialatausta tehokkaampia, nopeampia ja turvallisempia, kun asennus on suunniteltu niitä varten. Kuljettajalle tämä voi merkitä sitä, että auton lataaminen sopii paremmin yön tai muun pysähdyksen yhteyteen ilman hidasta, tilapäiseen käyttöön tarkoitettua ratkaisua.
Latausaseman nimellisteho ei silti yksin kerro toteutuvaa latausnopeutta. Saatavilla oleva teho riippuu sähköasennuksesta ja latauslaitteen asetuksista, mutta myös auto rajoittaa latausta oman latauskykynsä mukaan. Tehokkaampi asema ei siis automaattisesti lataa jokaista autoa samalla teholla.
Ennen asennusta tarkistetaan keskuksen kapasiteetti, pääsulakkeet ja kaapelointi. Tarvittaessa sähköjärjestelmää täytyy muuttaa. Taloyhtiössä arvio koskee koko kiinteistön sähköjärjestelmää, ja usean latauspisteen toteutus voi edellyttää erityistä suunnittelua.
Älykäs lataus ja kuormanhallinta
Tavallinen lataus siirtää sähköä autolle ilman järjestelmää, joka sovittaisi latausta muuhun kulutukseen. Älykäs lataus käyttää ohjausta, jolla lataus voidaan ajoittaa ajankohtaan, jolloin sähkön hinta tai kodin muu kulutus on pienempi. Tämä voi pienentää latauksen energiakustannusta, mutta sähkölaskuun vaikuttavat edelleen myös siirtomaksut, verot ja mahdolliset perusmaksut.
Kuormanhallinta puolestaan säätää lataustehoa sen mukaan, kuinka paljon kiinteistössä kulutetaan sähköä muilla laitteilla. Kun muu kulutus kasvaa, autolle voidaan ohjata vähemmän tehoa, ja kulutuksen pienentyessä latausta voidaan tehostaa. Näin lataus voidaan sovittaa sähköverkon käytettävissä olevaan kapasiteettiin.
Joissakin kohteissa kuormanhallinta voi vähentää laajojen sähköjärjestelmän muutosten tarvetta, mutta se ei poista kohdekohtaista ammattilaisen arviota. Erityisesti taloyhtiössä se voi auttaa sovittamaan useita latauspisteitä olemassa olevaan sähköverkkoon.
Mitä lataaminen maksaa?
Sähköauton lataamisen kustannus muodostuu kahdesta eri kokonaisuudesta: itse sähköstä ja mahdollisen latausaseman hankinnasta sekä asennuksesta. Tavallisesta pistorasiasta ladattaessa erillistä latauslaitetta ei yleensä tarvitse hankkia, mutta säännölliseen kotilataukseen suositeltu latausasema kasvattaa aloituskustannusta.
Sähkön hinnan muodostuminen
Kotona lataamisen hinta määräytyy oman sähkösopimuksen ja verkkopalvelun perusteella. Sähkölaskun kokonaisuus koostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Suuntaa-antavasti niiden osuudet ovat 40 prosenttia sähköenergiaa, 30 prosenttia siirtoa ja 30 prosenttia veroja, mutta todelliset osuudet vaihtelevat sopimuksen, kulutuspaikan ja kulutuksen mukaan.
Sekä sähköenergiaan että sähkönsiirtoon voi sisältyä kulutusperusteisia maksuja ja kuukausittaisia perusmaksuja. Kulutusperusteinen siirtomaksu veloitetaan kilowattituntien perusteella valitun mittaustavan mukaisesti. Arvonlisävero on 25,5 prosenttia, ja sitä peritään sähkölaskun eri osista. Laskuun sisältyvät lisäksi sähkövero ja huoltovarmuusmaksu.
Sähköenergian hinnoittelu riippuu sopimustyypistä. Kiinteähintaisessa sopimuksessa hinta pysyy sovitun jakson ajan samana, kun taas muuttuvahintaisessa sopimuksessa hinta voi vaihdella päivittäin tai tunneittain. Aikasähkössä päivä- ja yöenergialla on eri hinnat, mutta yöajan määrittely vaihtelee verkkoyhtiöittäin.
Paljonko sähkö maksaa latauspisteillä? Kotilatauksen hintaa ei voi ilmoittaa yhtenä lukuna ilman tietoa sähkösopimuksesta, siirtohinnasta, veroista ja auton lataamaan sähkömäärään liittyvästä kulutuksesta. Edullisemman sähkön aikaan lataaminen voi pienentää energiamaksua. Jos käytössä on tehopohjainen siirtotariffi, lataaminen samaan aikaan muiden suuritehoisten laitteiden kanssa voi kuitenkin kasvattaa kuukauden tehopiikkiä ja siten siirtokustannusta. Energiaviraston kuvaamassa tariffissa maksu perustuu kuukauden suurimpaan 60 minuutin keskitehoon, kun se ylittää 8 kilowattia.
Latausaseman hankinnan ja asennuksen kustannustekijät
Latausaseman hintaan vaikuttavat laitteen ominaisuudet ja teho sekä asennuspaikan etäisyys sähkökeskuksesta. Kustannuksia voivat lisätä esimerkiksi pitkä kaapelointi, maakaapelin asentaminen, maadoitus, sähkökeskuksen kapasiteetti ja tarvittavat muutokset sähköjärjestelmään. Myös kiinteistön sähkökapasiteetti vaikuttaa siihen, millainen ratkaisu on mahdollinen.
Eräässä esimerkissä latausasema ja asennus maksoivat yhteensä 1 450 euroa. Hintaan sisältyivät seinäasennus enintään 15 metrin päähän sähkökaapista, huolto ja käyttökoulutus. Asennustyöstä oli tässä esimerkissä mahdollista saada 200 euron kotitalousvähennys. Toisessa arviossa 11 kilowatin seinälaturi maksoi noin 799 euroa ja 22 kilowatin älylaturi noin 1 100 euroa.
Jos sähköeskuksessa on käytettävissä 3 × 16 ampeerin sulakepari ja autokatos sijaitsee sähkökaapin toisella puolella seinää, asennuksen arvioksi on esitetty 200–500 euroa. Pidempi kaapelointi, maakaapelin asentaminen ja maadoitus voivat nostaa asennuskustannuksen noin 1 500–2 000 euroon. Omakotitalon latausaseman tyypilliseksi kokonaisbudjetiksi on arvioitu 1 000–3 000 euroa.
Paljonko maksaa sähköauton latausasema asennettuna? Yhtä kaikille sopivaa hintaa ei ole, vaan lopullinen kustannus selviää kohteen ja tarvittavien töiden perusteella. Ihasteltavan laitteen hinnan sijaan kokonaisbudjetissa kannattaa huomioida aina myös kaapelointi, sähköasennukset ja kiinteistön kapasiteetti.